VIDEO! Tärppikuvia,
 poikasistutuksia,
 kutusoratalkoita
(3,8 Mt/ 43 sek.)

Vaikko2005-hanke

Loppuraportti (v.1999-2001)

1 Hankkeelle asetetut tavoitteet
2 Rahoitus ja organisaatio
3 Hankkeen toiminta
4 Tavoitteiden toteutuminen
5 Jatkoideat ja tulosten seuranta jatkossa

Katso myös Jatkosuunnitelma vuosille 2001-2006

Tässä loppuraportissa kuvataan Vaikkosäätiön hallinnoiman  Vaikko2005-hankkeen toimintaa ja tuloksia vuosina vuosina 1999-2001. Hankkeeseen voi tutustua myös Internetsivuilla:
www.vaikko.net/vaikko2005

1 Hankkeelle asetetut tavoitteet

Hankkeen kokonaistavoite on elvyttää taimenen ja harjuksen luontainen lisääntyminen Vaikkojoessa vuoteen 2005 mennessä. Lopullista tulosta ei voida tässä vaiheessa vielä lainkaan arvioida, vaan se nähdään vasta vuosikymmenen lopulla. 

Osatavoitteina 2 vuoden aikaiselle LEADER-hankkeelle oli mahdollisimman monen kutu- ja  poikasalueen kunnostaminen, mittavien poikasistutusten aloittaminen, Vaikkojoen imagon parantaminen, Vaikkojoen sidosryhmien yhteistyön lisääminen, kestävän kalastuskulttuurin sekä kalastusmatkailun pohjan edistäminen sekä nuorison aktivointi kalastukseen. Työpaikkatavoitteet määriteltiin niin, että Vaikkojoen imagon ja kalastusmatkailun edistäminen lisää alueen matkailua luoden 1-2 työpaikkaa vuoteen 2002 mennessä. 

2 Rahoitus ja organisaatio

Hanke on saanut EU-rahoitusta (budjetti yht. 250 000 mk) sekä Koillis-Savon että Vaara-Karjalan LEADER-yhdistyksiltä. Hankkeen omarahoitus (noin 50 000 mk sisälsi rahallista tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä noin 17 000 mk sekä noin 1500 tuntia kalamiesten talkootyötä. Talkootyötä (laskennallinen arvo noin 80 000 mk) on siis tullut reilusti yli LEADER-hankkeen omarahoitustarpeen. Lisätietoja saa tarvittaessa Vaikkosäätiöltä. Ohjausryhmän puheenjohtajana oli Vaikkosäätiön valtuuskunnan pj. Juhani Toivanen. Ohjausryhmässä oli aktiivikalastajien, kalastuskuntien, kalaviranomaisten edustus.

3 Hankkeen toiminta

Kesätyöntekijänä v. 1999 ja 2000 oli iktyonomiopiskelija Janne Ruokolainen, joka myös laati opinnäytetyönsä hankkeesta (luettavissa hankkeen www-sivuilta). Hankkeella ei ollut palkattua projektipäällikköä, vaan suunnittelu ja organisointi tehtiin talkoovoimin. Kesällä 2001 hanke sai avukseen myös kaksi harjoittelijaa. Talkooväki koostui pääasiassa perhokalastajista (Kaavi, Juuka, Riistavesi, Outokumpu, Joensuu, Kuopio ym.) ja talkooväen määrä vaihteli 5-20 henkeen. Talkootapahtumia järjestettiin noin 30 kertaa ja kaikkiaan talkootunteja kertyi noin 1500.  

Hankkessa istutettiin noin 150 000 kpl 0-3 vuotiaita taimenenpoikasia sekä noin 22 000 kpl 1-kesäisiä harjuksenpoikasia. TE-keskusten kalatalousosastot rahoittivat erikseen kutusorien seulonnan ja ajon jokivarteen. Kutusorakoita tehtiin kymmenelle koskelle yli 200 m² alalle. Poikasalueiden kunnostuksia tehtiin parissa kymmenessä kohteessa kattaen arviolta 3000 m². Kutusorakoille istutettiin myös kutuvalmiita emokaloja sekä järjestettiin mädin haudontakoe talvella 2000-2001. Kutukuoppia olikin monessa kohteessa ja parilla koskella koemädistäkin kuoriutui eläviä poikasia. Kutusoraikot pysyivät myös pääosin puhtaina, kun ne oli tehty sopivan kovaan virtaan koskien niskoille.

Veden laatua seurattiin parina keväänä pH-mittareilla ja muutamia päiviä käytettiin myös poikasinventointeihin sähkökalastuslaitteilla (tulokset Ruokolaisen opinnäytetyössä). Sähkökalastuksella todettiin taimenen ja harjuksen paikoin lisääntyvän luontaisesti. Hankkeen aikaisten poikasistutusten onnistumisesta ei saatu vielä kovin varmaa tietoa. Perhokalastajien tiedot eri koskilta kesällä 2001 kertovat kyllä poikastilanteen kehittyneen hyvään suuntaan. Keväisin ilmenevä happamuus on vakava ongelma Vaikkojärvestä ja Raholanjärvestä tulevilla reiteillä. Pääuoman pH-arvot ovat taimenen lisääntymisen kannalta tyydyttävät, mutta muuttuisivat huomattavasti, jos valuma-alueelle saataisiin ojakatkoskia ja pintavalutuskenttiä jokeen nyt suoraan vedettyihin metsäojiin.  

Nuorisolle järjestettiin kalakouluja, haukitapahtuma sekä kaksi leirikoulua keväällä 2000. Lisäksi erilaiset opiskelijaryhmät vierailivat tutustumassa hankkeeseen: istuttivat poikasia ja tekivät kutusorakoita.

Hanketta dokumentoitiin valo- ja videokuvin (katso nettisivuilta) ja tiedotuksessa käytettiin seudun sanomalehdistöä (n. 15 juttua), kalastuslehtiä (4 juttua), "puskaradiota", www-sivuja, sähköpostia, tiedotusmonisteita sekä televisiota (Jokamiehen Erä syksyllä 2000). Lisäksi järjestettiin erilaisia info-tilaisuuksia sekä laadittiin jatkoakin palveleva hankejuliste sisäkäyttöön matkailupisteiisiin ja urheiluliikkeisiin sekä ulkokäyttöön jokivarteen. Hankkeessa myös toteutettiin Vaikon kalakysely, jonka tulokset ovat myös hankkeen nettisivuilla. 

Hankkeen puitteissa tehtiin monipuolista yhteistyötä Kaavin ja Juuan kuntien, kylien (Timanttikylät), kalastuskuntien, melojien (Kanoottisissit ry), perhokalastusseurojen (Joensuu/Riistavesi), koulujen, kala- ja ympäristöviranomaisten sekä metsäyhtiöiden kanssa.  

4 Tavoitteiden toteutuminen

Kutu- ja poikasalueiden kunnostusten osalta päästiin erinomaisiin tuloksiin innostuneen talkooväen ansiosta. Kalamiesten ja myös ympäristö- ja kalaviranomaisten usko taimenkannan elvytykseen on kasvanut. Poikasistutusten todelliset tulokset nähdään vasta tulevina vuosina (kudulle palaavien emokalojen myötä). Ilmeisesti mittavat poikasistutukset ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Syksyllä 2001 on tarkoitus kartoittaa tilannetta perhokalastajien havaintojen ja sähkökalastuksen perusteella.

Kalastuslupien (myös kausilupien myynti) on tuntuvassa kasvussa, mikä mahdollistaa lupatulojen ohjausta taimenkannan elvytystoimiin. Matkailun lisääntymisestä ei ole tarkkoja tietoja, mutta Vaikko2005-hankkeen tiedotustoiminta on edistänyt Vaikkojoen kalastusmatkailun imagoa huomattavasti. Hankkeessa saatiin kokemuksia kalastus- ja jokiluontopainotteisten leirikoulujen järjestämisestä ja suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä Kuopin Pirtin koulun kanssa. Kalastuspainotteisten leirikoulujen lisäksi hanke on luonut pohjan myös talkooleirien ja -tapahtumien järjestämiselle osana matkailun ohjelmapalveluja.

Yhteistyökumppaneita ja tukijoita saatiin LEADER-hankkeen omarahoituksen hankkimiseksi kiitettävästi ja kiinnostusta yhteistyöhön kuntarajoista piittaamatta tuntuu olevan myös jatkossa. Metsäyhtiöiden, kuntien, matkailuyritysten sekä kala-ja ympäristöviranomaisten lisäksi yhteistyötä on tehty seudun muiden hankkeiden (Vaikon kehittämissuunnitelma, Timanttikylät) kanssa. Kumppaneita ovat olleet myös urheilukalastusseurat ja alan lehdet, Taimeninstituutti sekä  Vaikkojoen melontaa kehittävät tahot.  

Koulutukselliset tavoitteet saavutettiin varsin hyvin, sillä kymmenet seudun kalamiehet ja kalastuskuntien edustajat  ovat tutustuneet taimenen elinkierron elvytykseen ja uskovat Vaikkojoen mahdollisuuksiin. Hanke on kohdistunut myös nuorisoon, kun yhteistyötä on tehty Joensuun perhokalastajien ja Riistaveden perhokalastajien sekä koulujen kanssa. 

Ympäristötavoitteiden osalta kutu- ja poikasalueiden kunnostuksessa tavoitteet ylitettiin ja soilta tulevan kuormituksen vähentämisessä päästiin yhteistyön suunnittelun alkuun metsäyhtiöiden ja ympäristöviranomaisten kanssa. Käytännön toimet pitäisi saada tehtyä parin vuoden sisällä, että tämän hankkeen poikasistukkaat palatessaan kutemaan jokeen saisivat lisääntyä veden laadultaan parantuneessa Vaikkojoessa.

5 Jatkoideat ja tulosten seuranta jatkossa

Vaikka kaksivuotinen LEADER-hanke päättyikin kesäkuussa 2001, Vaikko2005-hanke jatkuu kunnostustalkoiden merkeissä kesällä 2001 ja tulevinakin vuosina. Samoin happamuuden ja poikastiheyksien kehitystä seurataan vuosittain. Piakkoin saataneen käyntiin myös valuma-alueen kunnostustoimet erillisenä hankkeena. StoraEnso Oyj onkin laatimassa Vaikkojoelle ns. alue-ekologista metsäsuunnitelmaa, jossa kaikki virkistys- ja luontoarvot otetaan huomioon.

Poikasistutusten, talkootoiminnan, tiedotuksen, leiritoiminnan sekä kalastuskulttuurin edistämistä varten haetaan vielä kesän 2001 aikana jatkorahoitusta LEADER+ ohjelmasta (Kalakukko / Vaara-Karjalan LEADER).