VIDEO! Tärppikuvia,
 poikasistutuksia,
 kutusoratalkoita
(3,8 Mt/ 43 sek.)

Vaikon Valumat 

Vaikkojoen valuma-alueen kunnostuksen suunnitteluhanke
(suunnitelma Vaara-Karjalan LEADER ry:lle) 

1. Tausta
2. Tavoitteet
3. Toiminta
4. Kustannukset
5. Hankeorganisaatio
6. Sidosryhmät

1 TAUSTA

Vaikkojoki on noin 60 kilometriä pitkä vapaa koskireitti Savon ja Karjalan rajamailla Juuassa ja Kaavilla. Vesistöä ja kalakantaa on koetellut pitkä metsätaloudellinen historia uittoperkauksineen, ojituksineen ja lannoituksineen. Vaikkojoki oli ensimmäisiä koneellisesti entisöityjä jokireittejä Suomessa 1980-luvun alussa. Taimenkanta ei ole kuitenkaan elpynyt toivotulla tavalla, koska kutu- ja poikasalueita ei kunnostettu ja humuspitoinen ja hapan vesi heikentää taimenen luontaisen lisääntymisen onnistumista. 

Kesällä 1999 alkaneen Vaikko2005-hankkeen selkeä tavoite on elvyttää Vaikkojoen taimen- ja harjuskannan luontaista lisääntymistä ja siten luoda pohjaa ekologiselle ja kestävälle kalastusmatkailulle. Vaikko2005-hanke on nojannut vahvasti Vaikkojoesta kiinnostuneiden kalamiesten talkootyöhön sekä matkailuyritysten, kuntien, kalastuskuntien ja kalaviranomaisten tukeen. Talkoovoimin on kunnostettu kutu- ja poikasalueita yli 10 koskikohteessa ja talkookohteita riittää vielä useiksi vuosiksi. Kesällä 1999 kartoitettiin kutualueiden kuntoa ja kivettiin poikasalueita. Vuosina 2000 ja 2001 keskityttiin kutusoran levitykseen kalaviranomaisten kustannettua seulotut kutusorakuormat jokivarteen. Poikas- ja kutualueiden kunnostusten ohella on Vaikkojokeen viime vuosina istutettu n. 150 000 taimenenpoikasta. Parina syksynä on kokeiltu myös kutuvalmiiden emotaimenien istuttamista kunnostettujen kutusoraikkojen lähelle. 

Vaikko2005-hankkeen talkootoimintaan on osallistunut lähinnä perhokalastus-aktiiveja Kaavilta, Outokummusta, Joensuusta, Riistevedeltä ja Kuopiosta. Perhokalastusseurojen piirissä onkin kiinnostusta sitoutua Vaikkojoen kehittämiseen ja taimenkannan elvytykseen myös jatkossa. 

Kalastukseen ja vesistöteemaan painottuvan leirikoulutoiminnan kehittämisessä on tehty alustavaa yhteistyötä Kuopion Pirtin koulun kanssa. Pirtin koulu on kiinnostunut jatkossa syvempään leirikoulupedagogiseen ja luontomatkailulliseen kehittämisyhteistyöhön Vaikon seudulla. Pirtin koululaisia on ollut leirikoulussa muutamia kertoja Vaikkojoella ja koulun opettajat vierailivat Vaikkojoella syksyllä 2001. Matkailuyrittäjien ohella yhteistyötä voidaan tehdä myös paikallisten koulujen (Kortteisen koulu, Kajoon koulu) kanssa. Paikallisten koulujen merkitys leirikoulujen kehittämisessä ja markkinoinissa voi olla varsin suuri (esim. Kolin koulu). 

Veden laatu on Vaikkojoessa tällä hetkellä kohtalainen, vaikka Metsä-Vaikon ja Raholan reiteiltä tulevat vedet ovat varsin happamia. Metsäyhtiöiden ja ympäristökeskuksen kanssa on alustavasti keskusteltu kokonaisvaltaisen valuma-aluekunnostuksen käynnistämistä ja toteutus onkin lähinnä rahoituksen järjestymisestä kiinni. Petokalojen elohopeapitoisuudet ovat nousseet viime aikoina hälyyttäviksi esim. Ilomantsissa. Metsätalouden (erit. ojitukset) ympäristövaikutusten minimointiin olisikin syytä panostaa isolla rintamalla monissa veden laadultaan heikoissa Itä-Suomen vesistöissä.

Lisätietoja Vaikko2005-hankkeesta on Internetissä: www.vaikko.net

2 TAVOITTEET

Vaikko2005-hankkeen kokonais tavoitteena on varmistaa taimenen elinkierron elpyminen Vaikkojoella ja luoda jokireitistä ekologisen laatukalastuksen kohde. Vaikko2005-hankkeen kannalta olisi erittäin tärkeää, että Vaikkojoen veden laatu ei mitenkään rajoittaisi taimenen luontaista lisääntymistä enää vuonna 2005- jolloin toivon mukaan kudulle nousevien emokalojen määrä on poikasistutusten ansiosta aiempaa huomattavasti suurempi. 

Vaikon Valumat - osahanke pyrkii käynnistämään Vaikkojoen kokonaisvaltaisen valuma-aluekunnostuksen sekä jatkamaan kutu- ja poikasalueiden talkookunnostuksia. Hankkeen ensisijainen tavoite on valuma-hankkeen suunnittelu ja yhteistyöilmapiirin luonti. Suunnittelman laadinnassa hyödynnetään perhokalastajien, paikallisen väestön, metsäyhtiöiden sekä ympäristökeskuksen asiantuntemusta. Lisäksi pyritään löytämään yhteistyökumppaniksi alan oppilaitos tai tutkija. Mikäli Palokki-hanke etenee Heinävedellä, kiinnostus Vaikkojoen veden laadusta kasvaa Etelä-Saimaalle asti. 

Onnistuessaan hanke rohkaisee myös muita Itä-Suomen enemmän tai vähemmän metsätalouden ympäristövaikutuksista kärsiviä virkistyskalastuskohteita mukaan elvyttämään taimenkantoja ja toimimaan kestävän kalastuskulttuurin ja luontaisten kalakantojen puolesta. Kalastajien visio on, että veden laadun paraneminen, talkookunnostukset ja poikasistutukset takaavat taimenen elinkierron merkittävän elpymisen, joka näkyy vuosikymmen loppupuolella myös kalastuspaineen lisääntymisenä. Jos Palokin kosket vapautuvat, Vaikkojoen merkitys tulee kasvamaan poikastuotannossa ja kalastusmatkailussakin (myös järvilohi). 

Tavoitteen toteutuminen lisäisi huomattavasti Vaikon seudun vetovoimaa matkailukohteena ja asuin- ja kesämökkiseutuna. Vaikkojoen taimenkannan elpyminen vaikuttaa olennaisesti matkailun sesonkivaihteluiden tasaamiseen, kun kalastusmatkailu ja leirikoulutoiminta lisääntyy keväisin ja syksyisin. Kun samaan aikaan Vaikkojoesta ollaan kehittämässä merkittävää melonnan opettelujokea, voi Vaikkojoesta kehitettyä kalastavan melojaperheen unelmajoki. 


3 TOIMINTA

Vaikon Valumat- hankkeessa toiminnan kantava voima on kalamiesten talkootyössä ja uskossa Vaikkojoen mahdollisuuksiin. Valuma-alueen kunnostussuunnitelman laadinnassa käytetään ulkopuolista apua, mutta inventoinnissa ja seurannassa tehdään myös yhteistyötä joen hyvin tuntevien kalamiesten kanssa. Kutusoratalkoisiin kutsutaan paikallisten ihmisten ohella kalastajia aina Joensuuta ja Kuopiota myöten. Kiinnostusta talkootoimintaan on myös kauempaa tulevilla kalastusmatkailijoilla. Perhokalastajat ovatkin kiinnostuneet Vaikkojoesta niin, että kesäkuussa 2002 Myllykoskella järjestetään Savon PerhoCup - osakilpailu ja Vaikkojoki ja taimenkannan elvytyshanke saa taas lisää julkisuutta. Myllykosken kunnostuksessa yhteistyötä tehdään Pohjois-Savon melontareittihankkeen kanssa, kun suunniteltu melonta-stopparin rakennus ja kosken yläosan kunnostus alkaa. 

Toiminta vuonna 2002

• valuma-aluekunnostuksen suunnittelu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa:
  -ympäristökeskus
  - Kiteen oppimiskeskus (Tarmo Tossavainen)
• veden laadun ja poikastiheyksien seurantaa
• kutusoratalkoita ja poikasalueiden kiveystä: 
  Myllykoski, Kantosaarenkoski, Hirvolankosket, Jokilammenkoski

Toiminta vuonna 2003

• valuma-aluekunnostuksen suunnittelu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa
• veden laadun ja poikastiheyksien seurantaa
• kutusoratalkoita ja poikasalueiden kiveystä: 
  Myllykoski, Kantosaarenkoski, Hirvisaarenkoski, Murtosaarenkoski, Hirvolankosket

Toiminta vuonna 2004

• valuma-aluekunnostuksen suunnittelu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa
• veden laadun ja poikastiheyksien seurantaa
• kutusoratalkoita ja poikasalueiden kiveystä: 
  Kantosaarenkoski, Hirvisaarenkoski, Hirvolankosket

4 KUSTANNUKSET

Hankkeen ensimmäisiin vuosiin painottuva budjetti on yhteensä 30 000 euroa, josta talkootyöllä katetaan vähintään 3000 euroa rahallista omarahoitusta hankitaan 3000 euroa.


 
Vuosi 2002

Vuosi 2003

- valuma-aluekunn. suunnittelu - matkakulut - ostopalvelut - tiedotus - hallinto ja kirjanpito	4 000 e 1 000 e 1 000 e 500 e 500 e
- talkootyötä väh. 120 t	1 000 e
YHTEENSÄ	8 000 e

Vuosi 2004

- valuma-aluekunn. suunnittelu - matkakulut - ostopalvelut - tiedotus - hallinto ja kirjanpito	1 000 e 1 000 e 1 000 e 500 e 500 e
- talkootyötä väh. 120 t	1 000 e
YHTEENSÄ	5 000 e

RAHOITUS

Haetaan LEADER+- rahoitusta 80 % :lle kokonaiskustannuksista eli yhteensä 24 000 e. Omarahoitusosuudesta 3000 e katetaan eri yrityksiltä hankittavalla rahoituksella ja 3000 e talkootyöllä.



5 HANKEORGANISAATIO

Hakija: Vaikkosäätiö

Ohjausryhmä (ehdotus): 
Juhani Toivanen, Vaikkosäätiö

• Timo Takkunen, kalabiologi Pohjois-Savon TE-keskus
• Kari Pasanen, Metsävisio Pasanen
• Antti Tukiainen, Vaikkojoen virkistyskalastustoimikunta
• Kajoon osakaskunnan edustaja, Pauli Kettunen
• Ympäristökeskuksen edustaja 
• Rahoittajan edustaja
• Stora Enso Oyj:n edustaja
  
  
  6 SIDOSRYHMÄT
  
• Juuan kunta
• Kaavin kunta
• Kalastusalueet ja osakaskunnat
• Kiteen oppimiskeskus (Tarmo Tossavainen)
• Metsäyhtiöt: StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene, Metsähallitus
• TE-keskusten kalabiologit
• Työhallinnon viranomaiset (valuma-alueen kunnostushanke työllisyysvaroin)
• Urheilukalastusjärjestöt
  
  -------------------------------------------------------------------
  Lisätietoja hankesuunnitelman laatijalta: 
  
  Kari Pasanen
  Särkäntie 4
  83500 Outokumpu
  (013) 553 092, 0500-553 092, 0440-553 092
  kari.pasanen@dlc.fi
  www.opaasi.fi/mvisio
  
  ------------------------------------------------------------------
  
  Vaikkojoen uusi osoite: www.vaikko.net