VIDEO! Tärppikuvia,
 poikasistutuksia,
 kutusoratalkoita
(3,8 Mt/ 43 sek.)

Vaekon Valakee

Vaikko2005-hankkeen jatkohanke vuosille 2002-2004
(Kalakukko 2006 ry:n 5.4.2002 hyväksymä LEADER-hanke) 

1. Tausta
2. Tavoitteet
3. Toiminta
4. Kustannukset
5. Hankeorganisaatio
6. Sidosryhmät

1 TAUSTA

Vaikkojoki on noin 60 kilometriä pitkä vapaa koskireitti Savon ja Karjalan rajamailla Juuassa ja Kaavilla. Vesistöä ja kalakantaa on koetellut pitkä metsätaloudellinen historia uittoperkauksineen, ojituksineen ja lannoituksineen. Vaikkojoki oli ensimmäisiä koneellisesti entisöityjä jokireittejä Suomessa 1980-luvun alussa. Taimenkanta ei ole kuitenkaan elpynyt toivotulla tavalla, koska kutu- ja poikasalueita ei kunnostettu ja humuspitoinen ja hapan vesi heikentää taimenen luontaisen lisääntymisen onnistumista. 

Kesällä 1999 alkaneen Vaikko2005-hankkeen selkeä tavoite on elvyttää Vaikkojoen taimen- ja harjuskannan luontaista lisääntymistä ja siten luoda pohjaa ekologiselle ja kestävälle kalastusmatkailulle. Vaikko2005-hanke on nojannut vahvasti Vaikkojoesta kiinnostuneiden kalamiesten talkootyöhön sekä matkailuyritysten, kuntien, kalastuskuntien ja kalaviranomaisten tukeen. Talkoovoimin on kunnostettu kutu- ja poikasalueita yli 10 koskikohteessa ja talkookohteita riittää vielä useiksi vuosiksi. Kesällä 1999 kartoitettiin kutualueiden kuntoa ja kivettiin poikasalueita. Vuosina 2000 ja 2001 keskityttiin kutusoran levitykseen kalaviranomaisten kustannettua seulotut kutusorakuormat jokivarteen. Poikas- ja kutualueiden kunnostusten ohella on Vaikkojokeen viime vuosina istutettu n. 150 000 taimenenpoikasta. Parina syksynä on kokeiltu myös kutuvalmiiden emotaimenien istuttamista kunnostettujen kutusoraikkojen lähelle. 

Vaikko2005-hankkeen talkootoimintaan on osallistunut lähinnä perhokalastus-aktiiveja Kaavilta, Outokummusta, Joensuusta, Riistevedeltä ja Kuopiosta. Perhokalastusseurojen piirissä onkin kiinnostusta sitoutua Vaikkojoen kehittämiseen ja taimenkannan elvytykseen myös jatkossa. 

Kalastukseen ja vesistöteemaan painottuvan leirikoulutoiminnan kehittämisessä on tehty alustavaa yhteistyötä Kuopion Pirtin koulun kanssa. Pirtin koulu on kiinnostunut jatkossa syvempään leirikoulupedagogiseen ja luontomatkailulliseen kehittämisyhteistyöhön Vaikon seudulla. Pirtin koululaisia on ollut leirikoulussa muutamia kertoja Vaikkojoella ja koulun opettajat vierailivat Vaikkojoella syksyllä 2001. Matkailuyrittäjien ohella yhteistyötä voidaan tehdä myös paikallisten koulujen (Kortteisen koulu, Kajoon koulu) kanssa. Paikallisten koulujen merkitys leirikoulujen kehittämisessä ja markkinoinissa voi olla varsin suuri (esim. Kolin koulu). 

Veden laatu on Vaikkojoessa tällä hetkellä kohtalainen, vaikka Metsä-Vaikon ja Raholan reiteiltä tulevat vedet ovat varsin happamia. Metsäyhtiöiden ja ympäristökeskuksen kanssa on alustavasti keskusteltu kokonaisvaltaisen valuma-aluekunnostuksen käynnistämistä ja toteutus onkin lähinnä rahoituksen järjestymisestä kiinni. Petokalojen elohopeapitoisuudet ovat nousseet viime aikoina hälyyttäviksi esim. Ilomantsissa. Metsätalouden (erit. ojitukset) ympäristövaikutusten minimointiin olisikin syytä panostaa isolla rintamalla monissa veden laadultaan heikoissa Itä-Suomen vesistöissä.

Lisätietoja Vaikko2005-hankkeesta on Internetissä: www.vaikko.net


2 TAVOITTEET

Vaekon valakee -hankkeen tavoitteena on jatkaa Vaikkojoen kalatalouden ja kalastuskulttuurin kehittämistä luomalla Vaikosta ekologisen laatukalastuksen kohde ja hyvä perhokalastuksen ja taimenen elinkierron opettelujoki. Hanke koskettaa erityisesti nuorisoa ja lähiseudun urheilukalastusjärjestöjä, matkailuyrittäjiä sekä kalavesien omistajia. 

Tavoitteen toteutuminen lisäisi huomattavasti Vaikon seudun vetovoimaa matkailukohteena ja asuin- ja kesämökkiseutuna. Vaikkojoen taimenkannan elpyminen vaikuttaa olennaisesti matkailun sesonkivaihteluiden tasaamiseen, kun kalastusmatkailu ja leirikoulutoiminta lisääntyy keväisin ja syksyisin. Leirikouluista ja leiritoiminnasta voi kehittyä seudun ohjelmapalvelu- ja majoitusyrityksille merkittävä asiakasryhmä. Kun samaan aikaan Vaikkojoesta ollaan kehittämässä merkittävää melonnan opettelujokea, voi Vaikkojoesta kehitettyä jopa kalastavan melojaperheen unelmajoki. 

Kalastajien visio on, että veden laadun paraneminen, talkookunnostukset ja poikasistutukset takaavat taimenen elinkierron merkittävän elpymisen, joka näkyy vuosikymmen loppupuolella myös kalastuspaineen lisääntymisenä. Jos Palokin kosket vapautuvat, Vaikkojoen merkitys tulee kasvamaan poikastuotannossa ja kalastusmatkailussakin (myös järvilohi). Onkin siis tärkeää aloittaa hyvissä ajoin ekologisen laatukalastuksen järjestelmien kehittäminen. 

Tavoitteena on luoda toimintamalleja ja opetusaineistoa kalastus- ja jokiluontopainotteisille leirikouluille sekä kestävään kalastuskulttuuriin ja taimenen elinkierron elvyttämiseen keskittyvälle perholeiritoiminnalle. 

Kestävän kalastuskulttuurin luomisessa (kalastuksen säätely, valistus ja tiedotus, valvonta, talkookulttuuri) on lähiseudun perhokalastusjärjestöt tärkeässä asemassa. Kokonaistavoitteen saavuttaminen edellyttää laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä kalatalouden toimijoiden, matkailuyrittäjien, koulujen ja perhokalastusjärjestöjen kesken. Tavoitteen pitkäjänteisyydestä johtuen ei siitä juurikaan voida arvioida hankkeen aikana. Suunta kuitenkin ehkä on hahmotettavissa. 


3 TOIMINTA

Vaikko2005- hankkeen toiminta tulee perustuu jatkossakin paljolti kalamiesten talkootyöhön ja vahvaan luottamukseen Vaikkojoen mahdollisuuksiin. Toiminnassa keskitytään kutusoratalkoisiin, veden laadun ja poikastiheyksien seurantaan sekä leiritoiminnan kehittämiseen ja markkinointiin. Internetin kautta tuoreet tiedot saadaan nopeasti kalastajien ja matkailijoiden tietoon. 

Leirikoulujen ja muun koulutuksen kehittämisessä ja opetusmateriaalien tuottamisessa sovelletaan tutkivan oppimisen mallia, verkko-oppimista sekä elämyspedagogiikkaa. Opetus- ja markkinointimateriaalina tullaan soveltamaan www-sivujen ohella videokuvaa ja multimediaa (CD-ROM). 

Näin Vaikon seudulta voidaan lähettää kouluille ja eri järjestöille materiaalikansio (+ CD-ROM), jossa on paljon ennakkomateriaalia ja havaintoaineistoa esimerkiksi leirikouluprojektin pedagogista toteutusta varten. Vaikon www-sivuille luodaan myös oma leirisivusto, jota ylläpidetään yhteistyössä pilottikoulujen ja perhokalastusseurojen nuorten kanssa. Tulevaisuudessa eri leirikouluryhmät voivat tehdä myös omia digitaalisia leiridokumenttejaan ja julkaista ne Vaikon www-sivuilla. Näin asiakkaatkin voivat olla mukana seudun markkinoinnissa. 

Yhteistyökumppaneina nuorisosektorilla ovat ainakin ympäristöpainotteinen Pirtin koulu (Kuopio) yhteistyössä Kaavin ja Juuan kyläkoulujen kanssa, erämatkailuun liittyviä oppilaitoksia (Muuruvesi, Nurmes), Kolin Luontokeskus (leirikouluprojekti), Joensuun Perhokalastajat, Riistaveden Perhokalastajat sekä Kalamiesten keskusliitto. Leirikoulutoiminnan kehittämisessä ja markkinoinnin suunnitelussa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön ohjelmapalveluja ja majoitusta tarjoavien yritysten kanssa. Jatkomahdollisuuksien hyödyntäminen onkin paljolti kiinni yritysten halusta ja taidosta jatkaa leirikoulujen kehittämistä yhdessä asiakaskoulujen ja harrastajajärjestöjen (esim. perhokalastajat) kanssa.


Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

• poikasalueiden ja kutusorakoiden kunnostustalkoot
• Vaikkojoen veden laadun ja poikastiheyden seuranta
• kalastusjärjestelyjen kehitystyö yhdessä kalastusalueiden kanssa
• leirikoulujen kehittämisen alustava suunnittelu Pirtin koulun ja matkailuyrittäjien kanssa
• perhokalastus- ja talkooleirien suunnittelu yhteistyössä perhokalastusjärjestöjen ja matkailuyrittäjien kanssa
• Internet-sivujen ylläpito
  - yleinen hanketiedotus ja kalastusinfo
  - leiri-sivusto yhdessä koululaisten ja nuorten perhokalastajien kanssa
• leirikoulujen ja perholeirien opetus- ja markkinointimateriaalien suunnittelu ja tuotanto (esite, juliste, kartta, CD-ROM) 

4 KUSTANNUKSET

Hankkeen budjetti noin 10 000 euroa/v, josta talkootyöllä katetaan vähintään 500 euroa/v. Omarahoitusta hankitaan 500 euroa/v lähinnä matkailuun ja kalastukseen liittyviltä yrityksiltä. Lisäksi seudun kalastuskunnilta pyydetään omarahoituksena yhteensä 1000 euron suuruista taimenen poikasistutuspanosta Vaikkojoelle. 

Vuosi 2002

Vuosi 2003

- ostopalvelut (esim. hankkeen koordinointi) - matkakulut - tiedotus- ja www-sivujen ylläpito - markkinointimateriaalien suunnittelu - hallinto ja kirjanpito	1 500 e 1 500 e 2 000 e 2 000 e 500 e
- leirikoulujen pedagoginen kehittely * Pirtin koulun kanssa	1 000 e
- perhokalastus- ja talkooleirien suunnittelu * Joensuun/Riistaveden perhokerhot	1 000 e
- talkootyötä väh. 50 t	500 e
YHTEENSÄ	10 000 e

Vuosi 2004

- ostopalvelut (esim. hankkeen koordinointi) - matkakulut - tiedotus- ja www-sivujen ylläpito - markkinointimateriaalien suunnittelu - hallinto ja kirjanpito	1 500 e 1 500 e 2 000 e 2 000 e 500 e
- leirikoulujen pedagoginen kehittely * Pirtin koulun kanssa	1 000 e
- perhokalastus- ja talkooleirien suunnittelu * Joensuun/Riistaveden perhokerhot	1 000 e
- talkootyötä väh. 50 t	500 e
YHTEENSÄ	10 000 e

RAHOITUSSUUNNITELMA

Haetaan LEADER-avustusta 80 % kustannuksista eli vuosittain 8 000 euroa (yhteensä 24 000 euroa). Omarahoituksena hankitaan vuosittain 1500 euroa ja talkootyön osuudeksi jää 500 euroa. 



5 HANKEORGANISAATIO

Hakija: Vaikkosäätiö
Hallituksen puheenjohtaja Jukka Rissanen 

Ohjausryhmä: 
pj. Juhani Toivanen, Vaikkosäätiö 

• Timo Takkunen, kalabiologi Pohjois-Savon TE-keskus
• Kari Pasanen, Metsävisio Pasanen
• Kari Tuovinen, Riistaveden Perhokalastajat
• Seppo Hirvonen, Joensuun Perhokalastajat
• Antti Tukiainen, Vaikkojoen virkistyskalastustoimikunta
• Kajoon kalastuskunnan edustaja, Pauli Kettunen
• LEADER-rahoittajan edustaja
  
  
  
  6 SIDOSRYHMÄT
  
• Juuan kunta
• Kaavin kunta
• Heinäveden kunta (Palokki-hanke)
• Kalastuskunnat
• Koulut: Pirtin koulu, (Kortteisen ja Kajoon koulut, biologian opettajat yms.)
• Kylätoimikunnat: Kortteinen, Niinivaara, Timanttikylät
• Metsäyhtiöt: StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene, Metsähallitus
• Matkailuyrityksiä
  Kaavilla, Juuassa, Kolilla, Tahkolla
• TE-keskusten kalabiologit
• Tukijat
• Työhallinnon viranomaiset (valuma-alueen kunnostushanke työllisyysvaroin)
• Urheilukalastusjärjestöt
  
  
  
  -------------------------------------------------------------------
  Lisätietoja hankesuunnitelman laatijalta: 
  
  Kari Pasanen
  Särkäntie 4
  83500 Outokumpu
  (013) 553 092, 0500-553 092, 0440-553 092
  kari.pasanen@dlc.fi
  www.opaasi.fi/mvisio
  
  ------------------------------------------------------------------
  
  Vaikkojoen uusi osoite: www.vaikko.net