VIDEO! Tärppikuvia,
 poikasistutuksia,
 kutusoratalkoita
(3,8 Mt/ 43 sek.)

 

Päivitetty 13.7.2001:
Metsävisio Pasanen

 

Toiminta

Tarinaa toiminnasta 1999-2001

Kari Pasanen

 

Toiminta alkuun kesällä 1999
Vaikko2005-hankkeen toiminta alkoi keväällä 1999 erillisen suunnitteluhankkeen turvin. Iktyonomiopiskelija Janne Ruokolainen aloitti työt hankkeessa. LEADER-rahoituksen hakijana ja siten koko hankkeen taustavoimana on Vaikkosäätiö. Keväällä istutettiin vastakuoriutuneita taimenenpoikasia ja suunniteltiin kunnostuksia. Heinä-elokuussa järjestettiin 5 isompaa (15-20 henk) ja lukuisia pienempiä talkoita (2-5 henk.) poikasalueiden kunnostustalkoota Pielisenpitkän ja Kantosaarenkosken välisillä koskilla. Vaikkojoen kalamiesten talkooverkosto alkoi vähitellen muodostua ja innostusta tuntui riittävän.

Kuiva kesä oli menestys talkootoiminnalle, kun ongelmakohdat oli hyvin näkyvillä ja poikasten suojapaikkoja luotiin melko suurelle alalle. Kutusoraikkojen vähäisyys pisti silmään, vaikka monta hyvää ja käytännössä toimivaa soraikkoa löydettiinkin. Vuonna 1999 Vaikkojokeen istutettiin eri ikäisiä taimenen poikasia (yli 40 000 kpl) sekä pieni erä yksikesäisiä harjuksia. Kuopion koululaisia oli mukana istuttamassa omia kummikaloja ja tutustumassa taimenen poikasalueisiin. 

Haukitempauksen myötä havaittiin seudun kalamiesten valmius kisailuun ja koskialueiden haukien tehopyyntiin. Jatkossa on tärkeää muistaa kunnioittaa taimenen ja harjuksen alamittoja. Vaikkojoessa ei ole tammukkaa, vaan alamitta on 40 cm! Viime kesästä lähtien pyyntikokoisena istutetuilta taimenilta on leikattu rasvaevä, joten vastuullinen kalamies erottaa erottaa (vapautettavaksi suositeltavan) luonnon emokalan istutetusta taimenesta.

Poikasinventoinneissa saatiin vahvistuksia taimenen ja harjuksen lisääntymisestä paikoin Vaikkojoessa. Kalamiehiä talkoissa oli miltei kaikista lähikunnista Kuopiosta Joensuun.

Hankkeesta tiedotettiin osuvilla jutuilla seudun sanomalehdissä, perhokalastuslehdissä sekä omilla nettisivuilla.  Kalastuslupien myynnin yhteydessä sekä netissä toteutettiin Vaikon kalakysely, jonka tulokset saatiin saatiin keväällä 2000. Syksyllä 1999 seulottiin ja ajettiin kutusoraa (kiitos TE-keskusten kalaviranomaisille) koskien lähelle odottamaan talkoita. Myös Vaara-Karjalan LEADER myönsi rahoitusta Vaikko2005-hankkeelle ja yhteistyö Juukalaisten ja Timanttikylien kanssa sai puhtia. Myllykosken osalta käynnistettiin erillishankkeen suunnittelu yhteistyössä Kanoottisissit ry:n ja Vaikon kehittämissuunnitelma-hankkeen kanssa. Vuodelle 2000 saatiin myös valtakunnallinen keräyslupa poikasistutusrahaston kartuttamiseksi.

Toiminnan vuosikymmen alkoi
Uudella vuosituhannella suunniteltiin Vaikolle kestävää tulevaisuutta, tehtiin viikottain kutusorakoita ja saatiin valtakunnan tason julkisuutta. Kalakyselyn tulokset keväällä 2000 kertoivat Vaikon kalamiesten arvostavan luontaista taimenta ja harjusta yli muiden ja olevan valmiit työhön, lahjoituksiin ja jopa kalastusrajoituksiin asian puolesta. Taimenspesialisti Seppo Hirvosen laatima seikkaperäinen Myllykosken kunnostussuunnitelma ja yhteistyö Kanoottisissit ry:n kanssa valoivat uskoa Vaikkojoen tulevaisuuteen. Vaikko2005- hanke sai taustatuekseen laajemman Vaikon kehittämissuunnitelma-hankkeen, jonka vetäjäksi saatiin ammattitaitoinen ja kalastusmatkailun pohjan luomista ymmärtävä Happosen Jyrki Riistavedeltä.

Vilkas kalakesä alkoi toukokuussa opiskelija Janne Ruokolaisen tultua kesätöihin. Leirikoululaiset laskivat koskea, istuttivat taimenenpoikia ja saivat toistakymmentä kiloa haukia. Leirikoulukokemuksista on tulossa dokumentti nettiin Kolin uuteen luontokeskukseen ja opettajalehden RETKIOPPAASEEN.


Alkukesästä istutettiin sitten 60 000 taimenenpoikasta syksyllä 20 000 harjuksenpoikaa. Talkootoiminnassa keskityttiin kutusoraikkojen tekoon (Polvikoski, Multivääränkoski, Kallikosket, Rakkinekoski, Kusiaiskoski, Pielisenpitkäkoski, Myllykoski, Hirvolankosket).  Kutusorakoille ei saa missään tapauksessa kahlata lokakuun ja kesäkuun välisenä aikana - taimenen mäti ei kestä kahlausta.
Viikottaisen ilmaiset lasten ja aloittelijoiden kalakoulut eivät Kaavilaisia ja muitakaan kiinnostaneet, joten jatkossa ohjelmapalveluille kannattaa pistää tuntuvat hinnat. Julkisuutta hanke on saanut ylen määrin, kun Savo-Karjalan lehdistö on julkaissut toistakymmentä juttua Vaikko2005-hankkeen aikana. Valtakunnan tason kalastuslehtissäkin on hanketta esitelty useita kertoja.  Syyskuussa 1999 MTV:n Jokamiehen Erä poikkesi Vaikolle raportoimaan innokkaiden taimentalkoolaisten puuhista ja teki samalla jutun myös Kaavin Luontomatkailu CD:stä. 

Lokakuussa kokoonnuttiin vielä Multiväärän kodalle keskustelemaan Vaikkojoen taimenasioista 

Toiminta jatkuu kesällä 2001, 2002, 2003 ...
Talkootoiminta jatkuu, vaikka yksi hankevaihe päättyikin kesäkuussa 2001. Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2001 istutettiin 44 000 vastakuoriutunutta taimenenpoikasta 10 eri koskelle Hirvolankoskelta alkaen. Myllykoskella suunniteltiin myös yhdessä ympäristöviranomaisten, StoraEnson kanssa mahdollisuuksia valuma-aluekunnostukseen sekä Myllykosken kunnostukseen melonnan ja perhokalastuksen erikoiskohteeksi. 

Kutusoratalkoot pyritään järjestämään yhteistyössä Joensuun perhokalastajien ja Riistaveden Perhokalastajien kanssa. Kaavilaiset kalamiehet ja kesämökkiläiset voivat kysästä talkoista esimerkiksi Leppäsen Kaarlolta ja Tanskasen Pekalta, joille Vaikkojoki on tuttu pidemmältä ajalta. Jatkossa perhokalastajat tutkivat taimenen poikastilanteen kehittymistä väkäsetömillä perhoilla kalastamalla. Jos rahoitus järjestyy alkaa ensi kesänä myösi Myllykosken kunnostus Seppo Hirvosen suunnitelman mukaan sekä pintavalutuskenttien rakentaminen jokireitiin laskeviin metsäojiin. Metsäyhtiöiden kanssa on käyty alustavat neuvottelut ja hanke on muutenkin myötätuulessa. Veden laadun paranemisesta ja valumien tasaantumisesta hyötyisivät kaikki melojasta kesämökkiläiseen. 

Vaikon seutu vuonna 2005
Millainen taimenen lisääntymisen tilanne on sitten vuonna 2005? Polskiiko koskissa taimen poikineen? Onko Vaikkojoki vain haukiparatiisi ja massaturistin istaripaikka? Seuraavassa kurkistus Vaikolle vuonna 2005.


"Taimenen kutu on alkanut todella tuottamaan vaeltavia poikasia koko jokialueella. Sadasta tuhannesta luonnonkudusta syntyneistä poikasesta muutama tuhat vaeltaa vuosittain järvivaellukselle. Kutemaan nuosevien emokalojen määrä kasvaa satasen vuosivauhtia. Osa menee perhokalastajan reppuun, mutta valtaosa kalastajista laskee alle parikiloisen emokalan takaisin tuottamaan poikasia. Poikasistutukisista ja emokalojen kudusta peräisin olevat taimenet valloittavat yhä useamman pesäkolon. Kesäisin järjestetään perhokalastajille taimentapahtumia ja nuorten perho- ja melontaleirejä. Syksyisin perhokalastajat järjestävät elämysretkiä taimenen kutua tarkkailemaan. Alueen vetovoimaa lisää se, että Koli-Tahko keskusten välimaastossa on useita melko hyvin elpyneitä taimenjokia. Kalastuskuntien tehokas kampanja verkkokalastuksen järkeistämiseksi varmistaa emokalojen turvallisen nousun jokeen ja järviltä saatavien taimenten keskipainokin alkaa nousta. Kalastuskunnat istuttavat vain hieman kirjolohta ruuhkaisimmille koskille ja panostavat emokala- ja poikasistutuksiin. Koskissa on runsaasti harjuksen poikasia, eikä kiloinen harjuskaan ole mikään harvinaisuus. Veden laatu on parantunut selvästi ojakatkosten rakentamisen myötä. Vaikka kävijämäärät ja kalastuksen laatutaso on noussut reilusti, ei erämainen tunnelma ole särkynyt. Vaikon seudun matkailutulo kasvaa melonnan ja kalastusmatkailun myötä 20 % vuodessa. Myllykosken stoppari ja melonnan opettelureitti Rakkineelta Polvikoskelle ovat saavuttaneet suuren suosion. Moni perhomies on opetellut melomaan ja tekee eräretkensä yhä useammin kanootilla. Kesämökkiläisten ja paluumuuttajien määrä kasvaa myös ripeästi. Yritysten eräkerhojen sekä elämys- ja koulutuspäivien kohteena Vaikkojoen seutu lisää suosiotaan. Matkailuyrittäjien yhteistyö on vilkastunut, kun tajuttiin eripuraisuuden aihettaneen alueelle takavuosina miljoonien tappiot. Kalastus- ja melontaleirien järjestäminen vaatiikin sydämellistä yhteistyötä onnistuakseen".


Haasteita
Vaikko2005-hankkeen tavoitteiden toteutuminen on monen tekijän summa ja vaatii kärsivällisyyttä ja talkoohenkeä kaikilla tahoilla. Kalastusmatkailua pitäisi kehittää ja markkinoida, mutta samalla ohjata kalastuspainetta niin, ettei liika kalastus turmele taimenkannan elpymistä.

Vapakalastajille kestävyyteen pyrkiminen tarkoittaa alamittojen kunnioittaminen ja mahd. vapaaehtoista nostoa, mahd. rajoitukset poikasalueilla, kahluukieltoja kutusorakoilla, emokalojen vapautusta takaisin jne. Kalastuskuntien pitäisi pystyä ohjaamaan osa lupatuloista taimenkannan elvytykseen sekä turvaamaan taimenen vaellustie säätelemällä verkkokalastusta jokisuissa. Metsätalouden toimijoiden haasteena puolestaan on ehkäistä vesistöjen kuormitusta vanhoilta sekä kunnostetuilta ojitusalueilta, lannoituskohteista sekä myös rantametsien päätehakkuista.

Vaikko2005-hankeen perhokalastajat ovat omalta osaltaan valmiita toimimaan näiden haasteiden puolesta.