Tavoite

• tavoitteena erämainen joki, jossa elinvoimaset luontaiset taimen- ja harjuskannat
• pitkällä aikavälillä on mahdollista luoda ekologisen laatukalastuksen kulttuuri, jossa pyyntikokoista lohikalaa ei istutettaisi lainkaan
• Vaikkojoen imagon ja kalastusmatkailun edistäminen 
• visio: Vaikon seutu vuonna 2005

Vaikkojoki on valjastamaton pitkä jokireitti, jonka kalataloutta on ovat koetelleet pitkä historia uittojokena perkauksineen sekä viime vuosikymmien ajan metsätalouden aiheuttama kuormitus. Vaikkojoki oli ensimmäisiä koneellisesti kunnostettuja reittejä Suomessa, mutta 1980-luvun alussa valmistuneessa entisöinnissä ei kunnostettu lisääntymis- ja poikasalueita. Taimen kuitenkin lisääntyy luontaisesti muutamissa koskissa ja

Vaikko2005-hankkeen tavoite onkin elvyttää talkoovoimin ja LEADER-rahoituksen turvin taimenen elinkierto. Vaikkojoen mahdollisuuksiin uskovia perhokalastajia kootaan mukaan perhokalastuksen 4. ulottuvuuteen - aktiiviseen talkootoimintaan taimenkantojen elvyttämiseksi. Kun myös harjus on kotiutunut ja lisääntyykin paikoin Vaikkojoessa, hankkeen tavoitteena on myös voimistaa harjuskantaa. Luontaisesti lisääntyvät taimen- ja harjuskannat luovat pohjaa laadukkaalle ja ekologiselle kalastukselle ja siten myös kalastusmatkailun kehittämiselle Vaikkojoella.

Vaikon seutu vuonna 2005

Millainen taimenen lisääntymisen tilanne on sitten vuonna 2005? Polskiiko koskissa taimen poikineen? Onko Vaikkojoki vain haukiparatiisi ja massaturistin istaripaikka? Seuraavassa kurkistus Vaikolle vuonna 2005.

"Taimenen kutu on alkanut todella tuottamaan vaeltavia poikasia koko jokialueella. Sadasta tuhannesta luonnonkudusta syntyneistä poikasesta muutama tuhat vaeltaa vuosittain järvivaellukselle. Kutemaan nuosevien emokalojen määrä kasvaa satasen vuosivauhtia. Osa menee perhokalastajan reppuun, mutta valtaosa kalastajista laskee alle parikiloisen emokalan takaisin tuottamaan poikasia.

Poikasistutukisista ja emokalojen kudusta peräisin olevat taimenet valloittavat yhä useamman pesäkolon. Kesäisin järjestetään perhokalastajille taimentapahtumia ja nuorten perho- ja melontaleirejä. Syksyisin perhokalastajat järjestävät elämysretkiä taimenen kutua tarkkailemaan.

Alueen vetovoimaa lisää se, että Koli-Tahko keskusten välimaastossa on useita melko hyvin elpyneitä taimenjokia. Kalastuskuntien tehokas kampanja verkkokalastuksen järkeistämiseksi varmistaa emokalojen turvallisen nousun jokeen ja järviltä saatavien taimenten keskipainokin alkaa nousta. Kalastuskunnat istuttavat vain hieman kirjolohta ruuhkaisimmille koskille ja panostavat emokala- ja poikasistutuksiin. Koskissa on runsaasti harjuksen poikasia, eikä kiloinen harjuskaan ole mikään harvinaisuus. Veden laatu on parantunut selvästi ojakatkosten rakentamisen myötä. Vaikka kävijämäärät ja kalastuksen laatutaso on noussut reilusti, ei erämainen tunnelma ole särkynyt.

Vaikon seudun matkailutulo kasvaa melonnan ja kalastusmatkailun myötä 20 % vuodessa. Myllykosken stoppari ja melonnan opettelureitti Rakkineelta Polvikoskelle ovat saavuttaneet suuren suosion. Moni perhomies on opetellut melomaan ja tekee eräretkensä yhä useammin kanootilla.

Kesämökkiläisten ja paluumuuttajien määrä kasvaa myös ripeästi. Yritysten eräkerhojen sekä elämys- ja koulutuspäivien kohteena Vaikkojoen seutu lisää suosiotaan. Matkailuyrittäjien yhteistyö on vilkastunut, kun tajuttiin eripuraisuuden aihettaneen alueelle takavuosina miljoonien tappiot. Kalastus- ja melontaleirien järjestäminen vaatiikin sydämellistä yhteistyötä onnistuakseen".