Kari Pasanen, Metsävisio Pasanen

1 TAUSTA JA TAVOITE

Vaikko2005- hanke on LEADER-rahoitteinen Vaikkojoen ystävien ja aktiivikalastajien alulle panema prosessi Vaikkojoen taimen- ja harjuskannan elvyttämiseksi. Se on pitkäjänteistä puuhaa ja vaatii kalamiehiltä ja paikallisilta talkooponnistuksia ja malttia. Kalastusmatkailun ja - harrastuksen kannalta luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat ovat tärkeä tavoite etenkin, kun vuosikymmenen päästä moni paikoin Suomessa päästäneen kohtuullisiin tuloksiin ja kalastuskulttuuri on muuttumassa niin, että istuta-ongi kalastus ei ole kovin suosittua ja taloudellistakaan. Kestävän kehityksen periaate ja luontomatkailun ekologisten perusteiden korostuminen johtaa kalastusmatkailukohteiden ekologiseen ja ekonomiseen kilpailuun.

Vaikko2005- hankkeen konkreettinen tehtävä on ollut järjestää talkookunnostuksia ja istuttaa taimenen ja harjuksen poikasia. Samalla on luotu yhteyksiä ja tunnusteltu mahdollisuuksia kalastusmatkailun asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Hankkeessa päätettiin käynnistää kalastusmatkailun asiakaspalautteen kerääminen. Sen tarkoituksena on selvittää Vaikon kalamiesten ja -naisten kokemuksia ja näkemyksiä Vaikkojoen kalataloudesta ja kalastuspalveluista. Toisaalta kysely toimii kiinnostuksen ja toiminnan virittäjänä sekä luo positiivista imagoa seudun kalastusasioiden kehittämisestä.

Kysely (liite 1) päätettiin tehdä melko laajaksi ja monipuoliseksi, vaikka siten vastaajien määrä ei olisikaan yhtä suuri kuin muutaman helpon peruskysymyksen kyselyissä. Kysymykset käsittelivät kalastusharrastuksen taustatietojen ohella kokemuksia ja näkemyksiä Vaikkojoelta. Erityisesti haluttiin tietää, miten kalastajat suhtautuvat Vaikko2005-hankkeen keskeisiin tavoitteisiin ja toimintaan sekä kalastusmatkailun kehittämiseen tapahtumineen ja ohjelmapalveluineen. Kyselyn tavoitteena oli myös hahmottaa sopiva keinovalikoima jatkuvan asiakaspalautteen keräämiseksi. Aineistoa kerättiinkin myös Vaikko2005-hankkeen Internet-sivujen yhteydessä nettikyselynä. Tulosten ja kyselyn kokemusten pohjalta esitetään vaihtoehtoja jatkoa varten.

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Vaikon kalakyselyn aineistoa kerätiin kesällä ja syksyllä 1999 Vaikkojoen kalastuslupien myynnin yhteydessä esillä olleilla lomakkeilla, hankkeen Internet-sivuilla olevalla nettikyselyllä sekä pienehköllä postikyselyllä. Vastauksia saatiin 96, joista Internetin kautta 23. Internet-vastaukset ja lomakkeilta talletetut vastaukset siirrettiin taulukkolaskentaohjelmaan, missä laskettiin tärkeimmät tilastolliset tulokset. Sen lisäksi aineistoa analysoitiin tietokantaohjelmistolla. Siten voitiin helposti selvittää monimutkaisia kysymyksiä. Esimerkiksi, miten perhonsidontaa harrastavat ei Kaavilaiset Vaikolla vähintään 3 vuorokauden kalastuskokemuksen omaavat suhtautuvat taimenkannan elvyttämismahdollisuuksiin.

Kyselyyn vastasi 96 kalamiestä, muttei yksikään kalanainen. Neljäsosa oli alle 25-vuotiaita, kolmasosa 25-35-vuotiaita, kolmasosa 35-50 vuotiaita ja loput 8 % yli 50-vuotiaita. Kaavilla asui 10 vastaajaa, Kuopiossa 21, Joensuussa 7 ja muissa lähikunnissa 13. Vaikon lähialueelta oli siis 43 % ja muualta Suomesta 57 % vastaajista. Taulukossa 1 on tärkeimmät vastaajien kalastusharrastukseen liittyvät taustatiedot.

Taulukko 1. Vastaajien osuudet muutamien kalastusharrastusta kuvaavien tunnusten osalta..

Yli puolet (58 %) harrastaa lyhyitä muutaman tunnin kalaretkiä ja vuorokauden retkiäkin 48 % vastaajista. 43 % tekee muutaman vuorokauden ja 38 % viikon retkiä. Vastaajista 40 % oli käynyt Vaikkojoella vain kerran, 27 % käy 1-2 kertaa kesässä, 8 % vähintään kolmesti kesässä. Kausilupa oli 18 %:lla ja 7 % vastaajista ei ollut vielä käynyt Vaikkojoella lainkaan.

Saalistiedot

60 % vastaajista oli saanut haukia, keskimäärin hauen osuus saaliista oli 36 %. Kirjolohi oli tärpännyt joka toisella ja keskimäärin kirjolohen osuus saaliista oli 41 %. Taimenen oli Vaikolta tavoittanut 38 % kävijöistä ja keskimääräinen osuus saaliista oli 15 %. Harjuksia oli saanut 22 % kalamiehistä ja keskimäärin osuus saaliista oli 3 %.

Enimmäkseen perholla kalastavilla (vähintään 90 % kalastuksesta perholla) perhonsa itse sitovilla kirjolohen osuus saaliista oli 68 %, taimenen 16 % ja harjuksen 9 %. Kirjolohia oli saanut 50 %, taimenia 36 % ja harjuksia 32 % vannoutuneista perhomiehistä.

Ensimmäistä kertaa Vaikolla olleista 13 % sai kirjolohen, 16 % taimenen, 5 % harjuksen. Pari kertaa kesässä Vaikolla käyvistä puolet on tavoittanut kirjolohen, 27 % taimenen, 4 % harjuksen. Vähintään kolmesti kesässä Vaikolla käyvistä 75 % on saanut kirjolohen, joka toinen taimenen ja harjuksen. Kausiluvan ostaneista kaikki olivat pääseen kirjolohen makuun (60 % saaliista). Taimenen tärpin oli tuntenut 82 % (15 % saaliista), harjuksen oli 59 % vastaajista (8 % saaliista).

Kalamiehistä 88 % piti luonnontaimenta oli halutuin saaliskala. Toiseksi suosituimmaksi vastaajat ehdottivat joko harjusta (41%), istutustaimenta (38%) tai kirjolohta (10 %). Kolmannelle sijalle ehdotettiin useimmiten istutustaimenta (40 %) tai kirjolohta (30 %). Vain 6 % Vaikon kalamiehistä piti kirjolohta suosikkikalanaan.

Majoitus, ohjelmapalvelut ja tapahtumat

Majoittumisvaihtoehdoista eräkämpän parhaaksi valitsi 34 %, lomamökin 25 %, laavun 16 % ja teltan 16 %. Asuntovaunu, maatilamatkailu tai hotellitason majoitus kiinnosti vain harvoja ( 3-6 %). Viimeisin Vaikkojoen retki oli kestänyt keskimäärin 30 tuntia. Neljäsosalla viimeisin retki oli kestänyt korkeintan 5 tuntia, päivän reissun oli tehnyt myöskin joka neljäs. 29 % oli ollut vuorokauden kalalla, 17 % muutaman päivän ja 7 % yli 3 vuorokautta. Vaikkojoelle halutaan kyllä tulla uudestaan, sillä Vaikolla haluttaisiin viettää kalalomaa keskimäärin noin viikon verran, ensikertalaisetkin 5 vuorokautta. Kolmasosa viipyisi 1-3 päivää, 43 % kolmesta päivästä viikkoon ja joka neljäs haluaisi kalastella Vaikkojoella yli 7 vuorokautta kesässä. 63 % kalamiehistä olisi kiinnostunut tulemaan Vaikkojoelle myös keväisin ja yli 71 % syksyisin, jos taimen- ja harjuskanta olisi runsaampi.

Taulukkoon 2 on poimittu sanallisista vastauksista tärkeimpiä Vaikkojoelle tulon perusteluita ja tietolähteitä. Vaikkojoki tuntuu olevan kiinnostava kohde ja sijainniltaan sopiva myös kauempaa tuleville kalamiehille. Jonkun verran kävijöitä tulee myös siksi, että sattuu olemaan lomalla tai tutun mökillä seudulla. Luonnonrauha ja virkistys ovat myös tärkeitä syitä Vaikolle tuloon. Kalastus ja saalis mainittiin varsin harvoin perusteluna tulla Vaikkojoelle. Ilmeisesti saaliin määrä ei ratkaisekaan kalapaikan valintaa, vaan kohteen vetovoimaisuus on monien tekijöiden summa. Koska kalakaverit ovat tietolähteenä merkittäviä on asiakastyytyväisyys ja lähiverkostojen hyödyntäminen tärkeitä kohteen markkinoinnin kannalta. Harrastuslehdet ja erilaiset esitteet ovat myös tärkeitä mainoskanavia. Internetkin näyttää olevan tulossa merkittäväksi kalamiesten tietolähteeksi, löytyyhän sieltä tälläkin hetkellä suuri ja monipuolinen kalapaikkojen verkko. Ota Savo Onkeesi -esite ja Pohjois-Karjalan kalapaikkaopas saivat muutamia erillismainintoja.

Taulukko 2. Sanallissa vastauksissa esille tulleita mainintoja Vaikkojoelle tulon syihin ja tietolähteisiin.

Miksi tulit Vaikkojoelle:

• mielenkiinto ja tutustuminen 21 kpl
• erämaisuus tai rauhallisuus 8
• sopiva sijainti 22
• paljon kalapaikkoja 6
• aiemmat hyvät kokemukset 2
• lomalla tai mökillä seudulla 8
• virkistys 4
• kavereiden kanssa 6
• vakiokohde 1
• edullinen 1
• sopivan kokoinen joki 1
• kalastamaan 5
  
  

Mistä sai tiedon Vaikkojoesta:

• Kotoisin seudulta 8
• Lehdestä tai kirjasta 13
• Esitteestä 15
• Kaverilta 18
• Internetistä 7
  
  

Ohjelmapalvelut ja tapahtumat

Ohjelmapalveluista eniten kannatusta saivat perhokalastusretki ja koskikalastuskurssi, joista oli kiinnostunut melkein 30 % vastaajista (taulukko 3). Tulokset kuvastavat sitä, että suomalaisten kalastuskulttuuri perustuu omatoimisuuteen. Osa kalastajista kaipaa kuitenkin kursseja ja opastusta. Niiden kysyntä riippunee paljolti hinnasta. Myöhemmissä kyselyissä olisikin syytä tutkia maksuhalukkuutta niin ohjelmapalvelujen kuin laadukkaan kalastuksenkin suhteen (saalisvarmuus, luontaiset kalakannat). Erilaiset kilpailut saivat myös kohtuullisesti kannatusta. Vaikkojoen kesänavauskilpailu, yhdistettynä haukikisalla voisi olla paikallaan.

Taulukko 3. Ohjelmapalveluista ja erilaisista tapahtumista kiinnostuneiden osuudet vastaajista.

Kalakantojen hoito

Vaikkojoen kalamiehet olivat varsin yksimielisesti lohikalojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kannalla ja uskoivat Vaikkojoen mahdollisuuksiin kehittyä taimen- ja harjusjokena. Koskien kunnostus ja poikasistutukset nähtiin tarpeellisiksi keinoiksi. Suurin osa oli valmis jopa osittaisiin rauhoituksiin poikastuotannon edistämiseksi. Noin puolet vastaajista oli valmis osallistumaan kunnostustalkoisiin ja kolmannes poikasistutusrahaston kartuttamiseen. Kirjolohen istutus ja pyydystä-päästä kalastus jakoi mielipiteitä eniten. Taulukossa 4 on esitetty mielipiteiden jakautuminen. Vertailun vuoksi laskettiin erikseen tulokset vannoutuneille perhomiehille (28 % vastaajista), joiksi määriteltiin perhoja sitovat ja vähintään 90 %:sti perholla kalastavat vastaajat.

Ensikertaa Vaikolla käyneitten mielipiteet olivat saman suuntaisia muiden vastaajien kanssa. Heistä yli puolet kalasti ja sitoi perhoja. Kaikkien mielestä lupatuloja pitäisi käyttää myös poikasistutuksiin, mutta vajaa kolmannes oli itse valmis osallistumaan poikasrahastokeräykseen. Ensikertalaisista 75 % kannatti rauhoitusalueita ja kaikki uskoivatVaikkojoen mahdollisuuksiin kehittyä hyväksi taimen- ja harjusjoeksi talkookunnostusten ja poikasistutusten avulla.

Taulukko 4. Kalakantojen hoitoon ja lupajärjestelyihin liittyvien mielipiteiden jakaumat koko aineistossa ja vannoutuneilla perhomiehillä (suluissa oleva luku).

Vaikkojoen kalakantojen hoidossa on panostettava taimenen ja harjuksen luontaiseen lisääntymiseen

• täysin eri mieltä 1 (4)
• jokseenkin eri mieltä 4 (7)
• jokseenkin samaa mieltä 17 (19)
• täysin samaa mieltä 76 (70)
  

Kirjolohen istutuksia on pyrittävä vähentämään

• täysin eri mieltä 16 (15)
• jokseenkin eri mieltä 27 (15)
• jokseenkin samaa mieltä 28 (33)
• täysin samaa mieltä 23 (37)
  

Kirjolohta tarvitaan täydennysistukkaana

• täysin eri mieltä 16 (26)
• jokseenkin eri mieltä 11 (15)
• jokseenkin samaa mieltä 32 (41)
• täysin samaa mieltä 34 (19)
  

Vaikkojoen koskia on kunnostettava uudelleen poikastuotantoalueiksi

• täysin eri mieltä 3 (11)
• jokseenkin eri mieltä 3 (0)
• jokseenkin samaa mieltä 16 (15)
• täysin samaa mieltä 70 (75)
  

Olen valmis osallistumaan koskien kunnostustalkoisiin

• täysin eri mieltä 10 (30)
• jokseenkin eri mieltä 9 (11)
• jokseenkin samaa mieltä 24 (30)
• täysin samaa mieltä 28 (30)
  

Osa lupatuloista pitäisi käyttää taimenen ja harjuksen poikasistutuksiin

• täysin eri mieltä 1 (0)
• jokseenkin eri mieltä 1 (0)
• jokseenkin samaa mieltä 19 (22)
• täysin samaa mieltä 76 (78)
  

Olen valmis lahjoittamaan pienehkön summan poikasistutusrahastoon (taimen ja harjus)

• täysin eri mieltä 22 (37)
• jokseenkin eri mieltä 18 (30)
• jokseenkin samaa mieltä 25 (30)
• täysin samaa mieltä 7 (4)
  

Yritys, jossa työskentelen voisi lahjoittaa varoja poikasistutusrahastoon

• täysin eri mieltä 35 (74)
• jokseenkin eri mieltä 5 (7)
• jokseenkin samaa mieltä 5 (7)
• täysin samaa mieltä 4 (11)
  

Taimen- ja harjuskantaan panostaminen lisää Vaikkojoen houkuttelevuutta kalapaikkana

• täysin eri mieltä 0 (4)
• jokseenkin eri mieltä 2 (0)
• jokseenkin samaa mieltä 11 (15)
• täysin samaa mieltä 83 (81)
  

Vaikkojoelle pitäisi tulevaisuudessa varata alue pyydystä ja päästä- kalastukseen (poikastuotantoalue)

• täysin eri mieltä 24 (33)
• jokseenkin eri mieltä 18 (19)
• jokseenkin samaa mieltä 18 (19)
• täysin samaa mieltä 26 (30)
  

Muutama koski pitäisi rauhoittaa kalastukselta poikastuotantoalueeksi

• täysin eri mieltä 6 (7)
• jokseenkin eri mieltä 7 (7)
• jokseenkin samaa mieltä 32 (44)
• täysin samaa mieltä 44 (41)
  

Poikatuotantoalueiden talkookunnostuksilla ja poikasistutuksilla voidaan pitkällä aikavälillä tehdä

Vaikkojoesta erittäin mielenkiintoinen taimen- ja harjusjoki

• täysin eri mieltä 1 (7)
• jokseenkin eri mieltä 0 (0
• jokseenkin samaa mieltä 39 (48)
• täysin samaa mieltä 55 (44)
  

Kalastusluvan hinta voisi olla nykyistä korkeampi, jos siten taattaisiin elinvoimainen taimen- ja harjuskanta tulevaisuudessa

• täysin eri mieltä 10 (26)
• jokseenkin eri mieltä 21 (11)
• jokseenkin samaa mieltä 42 (41)
• täysin samaa mieltä 15 (22)
  

Nykyinen kalastusluvan hinta on melko halpa

• täysin eri mieltä 8 (26)
• jokseenkin eri mieltä 21 (11)
• jokseenkin samaa mieltä 42 (48)
• täysin samaa mieltä 15 (15)
  

Kalastajien tulisi osallistua metsäautoteiden kunnossa pidon kustannuksiin (esim. 2 mk/lupa)

• täysin eri mieltä 14 (15)
• jokseenkin eri mieltä 8 (11)
• jokseenkin samaa mieltä 42 (37)
• täysin samaa mieltä 27 (30)
  

Vastaajien taustatietojen (ikä, asuinpaikka, kalastustottumukset) suhteen aineisto vaikutti melko edustavalta: eri ikäisiä koskikalastajia eri puolilta Suomea ja melko suuri osa oli enemmän tai vähemmän suuntautunut perhokalastukseen. Vaikka tulosten yleistäminen kaikkia Vaikkojoen kalamiehiä koskevaksi ei ole kovin luotettavaa, antoi kysely mielenkiintoista ja syvällistäkin tietoa Vaikkojoen kävijöistä. Tuloksia onkin pidettävä suuntaa antavina pitäen mielessä yksittäisten tulosten virhemahdollisuudet. Virkistyskalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämisen kannalta avoimella palautteen keräämisellä on jo sinällään tärkeä tehtävä alueen imagon luomisessa. Ilmeisesti tähän kyselyyn vastasivat paljolti sellaiset henkilöt, jotka haluavat vaikuttaa Vaikkojoen tulevaisuuteen. Ensikertalaisten osuus vastauksista oli yllättävän suuri (40 %), joten tulokset ovat mielenkiintoisia myös arvioitaessa kalamiesten kiintymistä Vaikkojokeen.

Kalamiesten kokemukset kertovat varsin selvästi, että kokemuksen myötä saalistakin alkaa kertyä. Kirjolohi ja hauki on todennäköisin saalis, vaikka joen hyvin tuntevat tavoittavat Vaikkojoelta myös taimenen ja harjuksen. Ensikertalaisten saalistiedoissa näkyy kesän 1999 taimenistutukset. Pyyntikokoisena istutettu taimen onkin usein helpompi saalis kuin kirjolohi. Kun pyyntikokoista taimenta arvostetaan selvästi enemmän kuin kirjolohta, istutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa juuri kalamiesten päätökseen tulla uudestaan. Tulevaisuuden mahdollisuudet matkailukauden jatkamiseen (kevät ja syksy) perustuvat luontaisten kalakantojen elpymisen ohella juuri vakiokävijöihin. Vastaajat olivat varsin yksimielisiä luontaisen taimenen ylivertaisuudesta saaliskalana ja Vaikkojoen vetovoimaisuuden lisääjänä myös keväällä ja syksyllä.

Valtaosa Vaikon kävijöistä kalastaa varsin omatoimisesti ja majoittuisi mieluiten erämaiselle Vaikolle sopivasti kämpässä, laavussa tai teltassa. Silti mökkimajoitus ja ohjelmapalvelut kiinnostavat monia. Ilmeistä onkin, että tulevaisuudessa sesonkien jatkuminen ja kalastusmatkailun lisääntyminen poikii lisää majoitusvuorokausia ja kysyntää kursseille, opastetuille kalaretkille sekä erilaisille tapahtumille. Kesällä 2000 onkin Vaikko2005-hankkeen tiimoilta monenlaista ohjelmaa kalamiehille. Vaikkojoen kesänavauskilpailu ja muita pienempimuotoisia kalakilpailuja kannattaa järjestää. Tapahtumien suhteen kannattaa edetä riskittömästi pienin askelin ja sopusoinnussa Vaikko2005-hankkeen tavoitteiden kanssa. Haukikannan rajoittamisen edistämiseksi pidettävät haukikisat saivatkin melko suuren kannatuksen.

Lähivuosina Vaikkojoen kalastustapahtumat, kurssit ja leirit voisivat painottua taimenen elinkierron edistämiseen talkootoiminnalla. Perholla kalastavien osuus Vaikolla on melko suuri, joten tapahtumien tärkein kohderyhmä on perhokalastajat. Nuoret perhokalastajat ovat yleensä melko valmiita kalastuskulttuurin muutokseen kestävämmäksi. Nuorena Vaikkojokeen kiintynyt on pitkällä aikavälillä myös tärkeä vakioasiakas ja verkostomarkkinoija. Kavereiden merkitys markkinointikanavana onkin varsin tärkeä myös tämän kyselyn tulosten mukaan.

Vaikkojoen kalamiehet ovat varsin yksituumaisesti valmiita monin tavoin edistämään taimenen ja harjuksen luontaista lisääntymistä. Luontainen taimen on halutuin saaliskala, jonka elinkierron elpymiseksi toivotaan kutu- ja poikasalueiden kunnostuksia, poikasistutuksia ja jopa rauhoitusalueita. Melkein kaikki vastaajat myös uskoivat Vaikkojoen mahdollisuuksiin kehittyä hyväksi taimen- ja harjusjoeksi. Vaikko2005-hankkeen kannalta innostus talkookunnostuksiin ja poikasrahastokeräykseen oli ilahduttavan suurta. Ensikertalaisten kokemukset ja mielipiteet olivat varsin samansuuntaisia muiden vastaajien kanssa, innostus talkokunnostuksiin jopa hieman keskimääräistä suurempi. Vaikkojoelle kerran tullut siis kiintyy siihen helposti, ymmärtää tulevaisuuden mahdollisuudet ja tulee mielellään uudelleen.

Kalastusmatkailun tulevaisuuden kannalta tämä kysely avaa mielenkiintoisia näkymiä. Vaikkojoen kalastumatkailuun imagoon ja konkreettiseen toimintaan voidaan sisällyttää talkookunnostustoimintaa, joka luo samalla kestävän kalastuksen kulttuuria. Myös ohjelmapalvelut ja kurssit voidaan järjestää kestävyyden periaattein. Vaikkojoen seudun luontomatkailussa kannattaa panostaa vahvuuksiin, joiden varaan voidaan rakentaa erikoistumisstrategioita. Taimen- ja harjuskannan elvyttämistarvekin voidaan katsoa vahvuudeksi, joka tuo uuden ulottuvuuden kalastusmatkailuun. Tutustuminen ja osallistuminen taimenen elinkierron elvyttämiseen tarjoaa vuosikausiksi mahdollisuuksia mm. leirikoululaisille, perhokalastajille, nuorisojärjestöille ym. suunnattuihin erikoispalveluihin. Vuosien saatossa osallistuvan kalastusmatkailun kohderyhmät pääsevät nauttimaan myös tuloksista ja kaikki osapuolet hyötyvät. Taimen- ja harjuskannan elpyminen lisää kalastusmatkailua, paikallisilla on aiempaa paremmat kala-apajat, matkailusesongit jatkuvat ja kestävyyden periaatteen sisältyminen yrittäjien ja kalastajien toimintaan sekä kalaston hoitoon turvaa tulevaisuuden. Näiden visioiden toteutuminen vaatii paljon ponnistelua ja asennemuutoksiakin. Kalastajat ovat tässä melko tärkeässä asemassa, sillä talkoopanos ja kalastuskulttuuri ovat melko tärkeitä muuttujia tässä tulevaisuuden yhtälössä.

5 EHDOTUKSIA JATKUVAN KALAKYSELYN TOTEUTTAMISESTA

Vaikon kalakyselyä on syytä jatkaa suppeammalla sisällöllä sekä Internetissä että luvanmyynnin yhteydessä. Jatkuvaa palautetta tarvitaan kalakantojen, saaliiden ja kalastuskulttuurin seuraamiseksi. Tietoa tarvitaan myös mm. kurssien, tapahtumien, ohjelmapalvelujen ja leirikoulujen tarpeesta. Uutena aiheena kyselyyn voisi ottaa pari melontaan liittyvää kysymystä. Liitteessä 2 esitetään alustava malli Vaikko2005-hankkeessa toteutettavaksi kalakyselyksi vuodelle 2000.

Internet tarjoaa hyvät mahdollisuudet rajatuille kohderyhmille suunnattuihin yksilöllisempiin kyselytutkimuksiin. Vaikko2005-hankkeen kannalta mielenkiintoisia kohderyhmiä olisivat perhokalastajien ohella esimerkiksi leirikoululaiset ja melojat. Internetissä voisikin olla erityiskyselyt näille kohderyhmille. Kyselyjä voisi markkinoida alan lehtien ja järjestöjen kautta. Nämä kyselyt voisivat olla osa seudun luontomatkailun laatujärjestelmää, mutta palvelisivat myös asiakaslähtöistä tuotekehitystä ja markkinointia.

Kolmas vaihtoehto olisi tilata kattavia markkina- ja mielipidetutkimuksia, joiden tuloksia käytettäisiin suoraan laajamittaisen markkinoinnin kohdentamiseen. Tutkimuksen tehtävänä voisi olla etsiä esimerkiksi kalastus- ja melontakursseista kiinnostuneiden tunnusmerkit ja tälle kohderyhmälle optimaalinen markkinointiväline.LIITE 2

Vaikko2005-hanke toimii taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisen puolesta. Kalastajat voivat vaikuttaa Vaikkojoen tulevaisuuteen osallistumalla kunnostustalkoisiin, poikasrahastokeräykseen tai vaikkapa tähän kalakyselyyn.Hankkeen Internet-sivut: www.opaasi.fi/mvisio/vaikko

2. Sukupuoli _ mies _ nainen

3. Asuinkunta __________________

4. Kalastuksestani perhokalastuksen osuus on ____%

5. Kuinka usein olette käyneet Vaikkojoella?

__ 1. kerta

__ 1-2 kertaa kesässä

__ vähintään 3 kertaa kaudessa

__ kausilupa

6. Kesän 2000 saaliini Vaikkojoelta.

hauki__ kpl

taimen__kpl alamittaiset __kpl

harjus__kpl alamittaiset __kpl

kirjolohi__kpl

7. Viimeisin Vaikkojoelle tekemäni retki

kesti ____ tuntia

8. Mistä sait tiedon Vaikkojoesta?

9. Miten viimeksi majoituitte Vaikkojoen kalaretkellä?

10. Melontakokemukset Vaikkojoelta?

__ en ole melonut, eikä kiinnosta

__ en ole melonut, mutta kiinnostaisi kokeilla

__ olen melonut kerran

__ olen melonut useita kertoja

__ Opastettu perhokalastusretki

__ Koskikalastuskurssi

__ Kalastupainotteinen melontaretki

__ Ohjattu koskenlaskuretki suurveneellä

__ Perhokalastus- ja talkooleiri

__ Kalastus- ja jokiluontopainotteinen leirikoulu

__ Nuorten kalastusleiri

__ Kalastuskoulu (n.3 tuntia)

__ Perhokalastuskurssi

__ Perhonsidontakurssi

__ Kesän avauskilpailu Vaikkojoki-tapahtuman yhteydessä

__ Perhokisa kesällä

__ Haukikisa (hauen tehopyyntitempaus)

12. Arvioikaa seuraavia väittämiä

(1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=jokseenkin samaa mieltä, 4=täysin samaa mieltä, e= en osaa sanoa)

__ Vaikkojoen kalakantojen hoidossa on panostettava taimenen ja harjuksen luontaiseen lisääntymiseen

__ Kirjolohen istutuksia on pyrittävä vähentämään

__ Olen valmis osallistumaan koskien kunnostustalkoisiin

__ Osa lupatuloista pitäisi käyttää taimenen ja harjuksen poikasistutuksiin

__ Muutama koski pitäisi rauhoittaa kalastukselta poikastuotantoalueeksi

__ Vaikkojoelle pitäisi tulevaisuudessa varata alue pyydystä ja päästä- kalastukseen (poikastuotantoalue)

__ Poikatuotantoalueiden talkookunnostuksilla ja poikasistutuksilla voidaan pitkällä aikavälillä tehdä

__ Vaikkojoesta erittäin mielenkiintoinen taimen- ja harjusjoki

__ Vaikkojoen koskikunnostukset voidaan tehdä melontamahdollisuuksia turmelematta.

Yhteystiedot mahdollista lisätietojen lähettämistä varten. Vastaukset ja tutkimustulokset käsitellään nimettöminä. Vastaajien kesken arvotaan pienet kalastusaiheiset palkinnot.

Nimi_______________________________

Postiosoite__________________________Postinumero______

Postitoimipaikka__________________Puhelinnumero___________________

Sähköpostiosoite__________________Internet-osoite____________________